Miltä reikä hampaassa näyttää?
Reikä hampaassa voi ilmetä monin eri tavoin riippuen sen kehittymisvaiheesta ja sijainnista. Alkava reikä hampaassa saattaa näkyä valkoisena tai sameana läiskänä hampaan pinnalla, mikä viittaa kiilteen demineralisaatioon. Tällaiset läiskät ovat usein pieniä ja vaikeasti havaittavia ilman hammaslääkärin tarkastusta.
Kun reikä etenee pidemmälle, hampaan pinnalle voi ilmestyä tummia täpliä tai viivoja, erityisesti poskihampaiden uurteisiin, joihin bakteerit ja ruoantähteet helposti kerääntyvät.
Mistä tietää, että on reikä hampaassa?
Hampaiden reikiintyminen voi alkuvaiheessa olla oireeton, mikä tekee sen havaitsemisesta haastavaa ilman säännöllisiä hammaslääkärintarkastuksia. Alkava reikä hampaassa saattaa ilmetä hampaiden vihlomisena kylmän, kuuman, makean tai happaman ruoan tai juoman nauttimisen yhteydessä. Myös purtaessa tuntuva kipu tai arkuus voi viitata alkavaan reikään.
Kun reikä etenee syvemmälle hampaan rakenteisiin, oireet voivat voimistua. Syvä reikä hampaassa saattaa aiheuttaa voimakasta, jatkuvaa hammassärkyä, joka voi häiritä päivittäistä elämää. Paineen tunne hampaassa, erityisesti purtaessa, voi myös olla merkki edenneestä karieksesta.
Visuaalisesti reikä voi näkyä mustana tai ruskeana läiskänä hampaan pinnalla. Alkava reikä saattaa ilmetä valkoisena tai sameana alueena, kun taas pidemmälle edennyt reikä voi näkyä selkeänä kuoppana tai kolona hampaassa.
On tärkeää huomata, että kaikki hampaiden värimuutokset eivät välttämättä ole reikiä. Esimerkiksi pintavärjäymät tai hammaskiilteen kehityshäiriöt voivat aiheuttaa samankaltaisia muutoksia. Säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat olennaisia, jotta mahdolliset reiät havaitaan ja hoidetaan ajoissa ennen niiden etenemistä vakavammiksi ongelmiksi.
Voiko pysähtynyt reikä hampaassa parantua itsestään?
Alkava hammasreikä voi pysähtyä ja jopa korjaantua itsestään, jos suun terveyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tällöin hampaan kiille voi remineralisoitua eli vahvistua uudelleen, estäen reiän etenemisen. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että jo syntynyt, pidemmälle edennyt hammasreikä ei parane itsestään ilman hammaslääkärin hoitoa.
Pysähtyneen reiän hoitoon kuuluu säännöllinen hampaiden harjaus fluoripitoisella hammastahnalla vähintään kahdesti päivässä sekä hammasvälien puhdistus päivittäin. Fluori vahvistaa hammaskiillettä ja auttaa ehkäisemään uusien reikien syntymistä. Lisäksi sokeripitoisten ruokien ja juomien sekä napostelun vähentäminen on tärkeää, sillä ne lisäävät happohyökkäysten määrää suussa.
Säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat olennaisia suun terveyden ylläpitämisessä. Hammaslääkäri voi arvioida pysähtyneen reiän tilanteen ja tarvittaessa suorittaa toimenpiteitä, kuten fluorikäsittelyjä, jotka edistävät hampaan pinnan kovettumista ja ehkäisevät reiän etenemistä.
Alkava hammasreikä voi pysähtyä ja hampaan pinta kovettua uudelleen hyvän suuhygienian ja terveellisten elämäntapojen avulla. Kuitenkin jo edennyt hammasreikä vaatii aina ammattilaisen hoitoa, eikä se parane itsestään.
Miten hammas paikataan?
Hampaan paikkaus on yleinen toimenpide, jolla korjataan reikiintyneitä, lohjenneita tai kuluneita hampaita. Hammaslääkäri poistaa vaurioituneen hammaskudoksen ja täyttää syntyneen aukon kestävällä paikka-aineella, kuten komposiitilla tai keramiikalla. Perinteisessä paikkaushoidossa käytetään yleensä muovipaikkaa, kun taas keraminen paikkaushoito tarjoaa pitkäikäisemmän ratkaisun, erityisesti laajempien vaurioiden korjaamiseen.
Hampaan paikkaus voi olla tarpeen myös tapaturman seurauksena, esimerkiksi etuhampaan lohkeaman korjaamiseksi. Hampaiden kunto voi vaikuttaa yleisterveyteen – esimerkiksi toistuvat päänsäryt voivat joskus johtua hampaiden ongelmista. Säännölliset hammastarkastukset ja hyvä suuhygienia auttavat ehkäisemään paikkauksen tarvetta, mutta tarvittaessa hammaslääkäri osaa suositella sopivinta paikkausmenetelmää juuri sinun tarpeisiisi.
Karies – miksi hampaat reikiintyvät ja voiko sitä ehkäistä?
Hampaiden reikiintyminen eli karies on yleinen ongelma, joka voi kehittyä huomaamatta. Karies johtuu suussa olevista bakteereista, jotka käyttävät ravintonaan sokereita ja tuottavat happoja. Nämä hapot kuluttavat hampaan kiillettä ja voivat ajan myötä aiheuttaa reiän hampaan pintaan. Musta viiva hampaassa tai hampaan tummuminen voi olla merkki alkavasta karieksesta. Hyvällä suuhygienialla ja oikeilla ruokailutottumuksilla reikiintyminen voidaan kuitenkin estää. Lue lisää hampaiden värjäytymisen ehkäisystä ja eroosion torjunnasta.
-
Mikä on karies?
Karies, eli hammasmätä, on yksi maailman yleisimmistä sairauksista. Se vaikuttaa kaikenikäisiin ja voi aiheuttaa hampaiden mustumista, vihlontaa ja lopulta hammassärkyä.
-
Mistä karies johtuu?
Yleisiä syitä ovat runsas sokerin saanti, huono suuhygienia, harvoin puhdistetut hammasvälit ja riittämätön syljeneritys.
-
Karieksen syyt
Karieksen syntyyn vaikuttavat kolme päätekijää: bakteerit, ravinto ja sylki. Suussa olevat bakteerit käyttävät ravinnokseen hiilihydraatteja ja tuottavat happoja, jotka kuluttavat hammaskiillettä. Kun happohyökkäykset toistuvat usein, hampaan suojaava kerros vaurioituu ja alkava karies pääsee etenemään.
-
Miten karies etenee?
Alkuvaiheessa hampaan kiille alkaa menettää mineraalejaan, jolloin hampaan pinnalle voi ilmestyä valkoisia tai tummia laikkuja. Tämä alkava reikä hampaassa voidaan pysäyttää hyvällä suuhygienialla ja fluorin käytöllä. Jos hoitoa ei aloiteta ajoissa, karies hampaassa etenee syvemmälle hampaan rakenteisiin ja vaatii paikkaushoitoa tai jopa juurihoitoa.
-
Oireet ja riskitekijät
Karies voi pitkään olla oireeton, mutta tyypillisiä varhaisoireita ovat vihlonta ja kylmän aiheuttama arkuus. Pitkälle edennyt karies voi aiheuttaa voimakasta hammassärkyä. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi kuiva suu, toistuva napostelu sekä sokeripitoisten juomien ja ruokien runsas käyttö.
-
Karieksen ehkäisy
Paras tapa suojata hampaita on hyvä suuhygienia ja terveelliset ruokailutottumukset. Hampaat tulee harjata kahdesti päivässä fluorihammastahnalla ja hammasvälit on tärkeää puhdistaa päivittäin. Välipalojen määrää kannattaa rajoittaa ja janojuomana suosia vettä.
-
Napostelun merkitys
Vaikka terveelliset välipalat, kuten täysjyväleipä ja hedelmät, kuuluvat tasapainoiseen ruokavalioon, ne voivat silti käynnistää happohyökkäyksen. Jokainen ruokailukerta, joka ei sisällä vain vettä, aktivoi suun bakteerit tuottamaan happoja, jotka voivat johtaa reikien alkuun hampaissa. Siksi on tärkeää rajoittaa napostelua ja pitää ruokailuajat säännöllisinä.
Miten välttää hampaiden reikiintyminen
- Pidä hampaat puhtaana
Puhtaan hampaan pinta ei reikiinny. Puhdista hampaan pinnat aamuin illoin fluorihammastahnalla ja hammasharjalla. Muista huolehtia myös hampaiden välien puhdistuksesta säännöllisesti, ja vaihda hammasharja vähintään kolmen kuukauden välein tai kun se on silmin nähden kulunut. Lue lisää: 10 yleistä virhettä hampaita puhdistaessa
- Käytä fluorihammastahnaa ja ksylitolipurukumia tai pastilleja
Fluori estää kiilteen mineraaleja liukenemasta ja auttaa jo vaurioitunutta kiillettä remineralisoitumaan, eli kovettumaan uudelleen. Ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen aterian jälkeen, ehkäisee bakteerien kasvua, vähentää plakin määrää ja tarttuvuutta hampaaseen, ja lisää hampaita suojaavan syljen eritystä. Lue lisää: hammaskivi – mitä se on ja miten sitä voi ehkäistä?
- Syö säännöllisesti, vähennä napostelua
Liian tiheä ateriarytmi ja napostelu ruokailujen välissä johtaa siihen, että sylki ei kerkeä korjaamaan edellisen happohyökkäyksen aiheuttamia vaurioita ennen kuin seuraava happohyökkäys jo alkaa. Sopiva ruokailukertojen määrä on 5-6 kertaa päivässä, jolloin sylki ehtii välillä neutraloida suun happamuuden.
- Vältä turhaa sokeria
Aina kun suun bakteerit saavat niille kelpaavaa ravintoa, eli hiilihydraatteja ja erityisesti sokereita, syntyy happohyökkäys. Välttämällä liian sokerin käyttöä pienennät reikiintymisen riskiä. Unohda siis ylimääräiset makeiset, ja juo janoon vettä.
- Käy säännöllisesti hammaslääkärissä
Hammaslääkärissä on hyvä käydä tarkistuttamassa hampaat säännöllisin väliajoin, vaikkei mitään selkeää vaivaa tuntuisi olevankaan. Mitä aiemmin kariesvaurio huomataan, sitä parempi mahdollisuus on ehkäistä reiän eteneminen. Näin säästytään turhilta paikkauksilta ja hampaat voivat hyvin.
Muista suojata myös lapsesi hampaat reikiintymiseltä
Sylkikontaktia lapsen kanssa tulisi välttää. Kariesbakteerit tarttuvat usein jo lapsuudessa äidiltä, ja aikainen kariestartunta altistaa kariekselle myös myöhemmin elämässä. Erityisesti maitohampaiden puhkeamisvaiheessa, eli puolen – 2,5 vuoden iässä on tärkeää minimoida tarttumisriskit välttämällä sylkikontaktia (esimerkiksi samalla lusikalla syömistä lapsen kanssa.) Hampaiden oikeaoppinen hoito on hyvä opettaa lapselle jo varhain.
Lapsi ei myöskään osaa kaivata makeisia tai limonadeja, ennen kuin hänelle opetetaan niiden syöminen ja juominen. Mitä pidempään lapsi saa elää ilman turhia sokereita, sitä paremmat ovat hänen mahdollisuutensa terveeseen hymyyn.
Varaa aika hammaslääkärille OmaHohteesta tai puhelimitse lähimmältä Hohde-klinikaltasi.
